Pelkosenniemen metsästysseuran historia.
Arvoisat kutsuvieraat, maanomistajat ja metsästysseuran jäsenet. Olette tervetulleita seuramme viisikymmenvuotisjuhlaan.
Kerron tässä historiikissa seuramme toiminnasta ja jäsenistä. Aluksi siirrämme ajatuksemme viisikymmentä vuotta taaksepäin, vuoden 1958 talviseen helmikuun toiseen päivään. Rovasti Heikki Halmesmäen kutsusta kokoontui Pelkosenniemen pappilan pirttiin kaksitoista metsästyshenkistä miestä perustamaan Pelkosenniemelle koko pitäjän kattavaa metsästysseuraa. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä seuraavat henkilöt: Rovasti Heikki Halmesmäki, riistapäällikkö Tauno Mäkinen, piirityönjohtaja Oiva Hulkko, rakennusmestari Lauri Saarinen, ylikonstaapeli Ilmari Karjalainen, kanttori Aarne Niemenmaa, mv. Eino Alatalo, mv. Leo Pyhäjärvi, mv. Eelis Hietanen, opettaja Silvo Räisänen, mv. pka. Jouni Kilpelä ja pankinjohtaja Erkki Kilpelä. Kokouksen avauksen suoritti rovasti Halmesmäki selostaen metsästysseuran merkitystä paikkakunnan metsästäjille. Kokouksen avaaja valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi Erkki Kilpelä .
Kokouksessa päätettiin perustaa metsästysseura, jonka nimeksi tuli Pelkosenniemen metsästysseura ry ja kotipaikaksi Pelkosenniemeen kunta. Saman tien hyväksyttiin seuralle säännöt. Ripeästi toiminta lähtikin liikkeelle, yhdistysrekisteriin seura on merkitty saman vuoden syksyllä 28.11.1958. Ensimmäisenä vuotena puheenjohtajana toimi rovasti Halmesmäki. Hän jatkoi puheenjohtajan pestiä kuolemaansa saakka.
Toisen vuoden vuosikokous pidettiin kunnan toimitalossa 1960, jolloin seuran puheenjohtajaksi valittiin ylikonstaapeli Ilmari Karjalainen, varapuheenjohtajaksi Sulo Pyhäjärvi, sihteeri-kalustonhoitajaksi Heikki Koivisto, johtokunnan jäseniksi Jouko Lindfors, Eelis Hietanen, varalle Kauko Klemola ja Vilho Ulkuniemi. Tällä kokoonpanolla seuran toiminta jatkui monet vuodet. Ilmari Karjalainen oli seuran peräsimessä viidentoista vuoden ajan. Hänen rinnallaan Jouko Lindfors ohjasi alueneuvojana koulunuorisoa pitämällä nuorisokilpailuja, luentoja ja valistustilaisuuksia.
Jo kolmantena toimintavuotena seura vuokrasi Vuotosjoen suusta maata Aukusti ja Hanna Pyhäjärveltä eräkämpän rakentamista varten. Rakentamisurakka annettiin seuran jäsenille Toivo Hiltuselle ja Aake Ahvenaiselle. Rakentaminen tapahtui kevättalvella. Hevoskyydillä Toivo ja Aake siellä rakentamassa kulkivat ja Suumaja valmistui saman vuoden kesänä.
Kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentäluvulla Suumaja oli jäsenten ahkerassa käytössä. Majan sijainti Loukas- ja Suukosken läheisyydessä oli monelle kalastusta harrastavalle perheelle ihanteellinen kesäloman viettopaikka. Vuoden 1966 suurtulvassa vesi nousi 60 senttiä lattian yläpuolelle ja kasteli täytteet. Seitsemänkymmentäluvulla hulikaanit murjoivat mökin remonttikuntoon. Talkoilla ahkeroitiin ja saatiin mökki asuttavaksi. Mökin maanvuokrasopimus oli tehty 25 vuodeksi, joten mökistä jouduttiin luopumaan 1986.
Metsästysseuran toiminta kuusikymmentäluvun alusta aina vuoteen 1973 saakka on ollut vuodesta vuoteen saman suuntaista, jäsenmäärän ollessa noin 40. Riistanhoidon koulutustilaisuuksia järjestettiin runsaasti. Tuhoeläinten hävittämisessä jäsenet kilpailivat jokainen vuosi keräten pisteitä. Veteraani, metsästäjä Valfrid Lakso Kairalasta oli jatkuvasti paras pisteiden kerääjä. Hän tappoi 30 - 40 kettua jokainen vuosi. Komea oli se nahkanippu, jota Valfrid Kemijärven markkinoilla selässään kantoi ja kauppasi. Toiseksi eniten pisteitä keräsivät Arvi Ylijoutsijärvi ja Aake Ahvenainen.
Nuorison riistanhoito- ja luonnonsuojelukilpailut olivat jokavuotisia. Pilkkikilpailuja ja jäidenlähtöveikkauksia järjestettiin. Metsästys yksityismailla oli vapaata koko pitäjässä. Maanvuokraussopimuksia ei tarvittu, kun hirviä ei yksityisten mailta pyydetty, eikä niitä juuri vastaan kävellyt. Hirviä pyydettiin Pelkosenniemen ja Savukosken valtion mailla.
Pitkäaikaisen puheenjohtajan Ilmari Karjalaisen muuttaminen Rovaniemelle eläkepäiviä viettämään vuonna 1973 keskeytti metsästysseuran toiminnan kahdeksi vuodeksi. Sivukylät perustivat omia metsästysseurojaan, kun hirviä alkoi ilmaantua kylien liepeille. Niin tuli perusteet irtaantua pitäjän yhteisestä seurasta.
Pelkosenniemen metsästysseuran toiminta oli vuonna 1976 nollassa, jolloin seuran johtoon valittiin Matti Hulkko ja Paavo Nousiainen sihteeriksi. Alkoi tapahtua, kun huomattiin, että hirvikanta oli yksityismailla vahvistunut. Kiireellä aloitettiin maanvuokrasopimusten kerääminen. Vuoden 1977 hirvien lupahakemusten perusteena oli vuokramaita kerätty 18000 ha. Samana vuonna saatiin ensimmäiset neljän hirven kaatoluvat. Seuran ensimmäisen hirven kaatoi Kari Ahvenainen Aavanniemeen. Hirvikoiria ei ollut, kaadot tapahtuivat ajosta.
Neljä vuotta toiminta jatkui samoilla eväillä. Vuonna 1981 saatiin neljän aikuisen ja yhden vasan kaatolupa. Seuraavan kerran kaatokiintiötä lisättiin vuonna 1984, jolloin saatiin neljän aikuisen ja kahden vasan lupa. Riistanhoitoyhdistys määräsi vuodelle 1985 seuran kaatokiintiöksi kymmenen aikuisen ja neljän vasan kaadon, koska hirvikanta lisääntyi ja söi taimikoita. Esko Nikan johdolla hirvet saatiin kaadetuksi ja lihat jaettua maanomistajille ja kaatajille.
Sudenvaaran kartano ostettiin 1978. Hinta oli 22 000 markkaa. Rahat saatiin Osuuspankista johtokunnan jäsenten henkilökohtaisilla takuilla. Kartanoa on kunnostettu varojen mukaan. Ensimmäinen investointi oli kaivon teko. Kaivinkone kaivoi pohjakallioon saakka. Nira- pumpun lahjoitti Aake Ahvenainen. Aina ei kaivossa vesi riittänyt. Vaatimattomat nylkytilat kunnostettiin navetan heinäsuojaan.
Paavo Nousiaisen muutettua pois paikkakunnalta, sihteeri-rahastonhoitajan tehtäviä hoiti pankinjohtaja Hans Aikio kaksi vuotta. Pankinjohtaja Olavi Luoma-aho oli seuraava sihteeri-rahastonhoitaja neljä vuotta. Vuonna 1986 sihteeriksi valittiin Hannu Salmela. Matti Hulkko toimi seuran puheenjohtajana kolmetoista vuotta.
Metsästysseuran naiset aloittivat toiminnan vuonna 1980 Lyyti Ahvenaisen johdolla. Ensimmäisten hirvipeijaisten järjestäminen maanomistajille ja jäsenille ilman naisia olisi ollut miehille mahdoton tehtävä. Naiset ovat siitä alkaen huolehtineet peijaisten pidosta, Sudenvaaran kartanon siisteydestä, ommelleet miehille flanellipaitoja ja kutoneet sukkia.
Naiset olivat mukana talkoissa, kun Sudenvaaran rakennukset maalattiin punaisella Panulla ja ulkorakennuksen kattoon naulattiin vihreä senttaliini. Osallistuttiin Riistanhoitoyhdistyksen järjestämiin kilpailuihin ja muiden seurojen kanssa järjestettyihin yhteisiin kilpailuihin. Hirville vietiin nuolukiviä- ja rakennettiin hirvitorneja maastoon. Metsähanhikantaa yritettiin parantaa joka keväisellä viljaruokinnalla.
Vuonna1984 Pelkosenniemen Metsästysseura kilpailutti oman viirintunnuksen suunnittelun. Suunnittelukilpailun voitti Rainer E. Rajahalme Lapin Metsäkoulusta. Ensimmäiset numeroidut, nimellä varustetut viirit jaettiin menneinä vuosina uuterasti työtä tehneille, ansioituneille jäsenille hirvipeijaisissa 20.10.1985 seuraavasti: No 1. Ilmari Karjalainen, 2. Toivo Hiltunen, 3. Aake Ahvenainen, 4. Jouko Lindfors, 5. Paavo Nousiainen, 6. Veikko Tolppanen, 7. Heikki Koivisto, 8. Eero Vartiainen ja 9. Sulo Kiemunki.
Hannu Salmelan puheenjohtajakausi ja Kari Välikankaan sihteerikausi alkoi 1989. Kemi Oy vaati 3000 ha maanvuokrasopimuksen katteeksi yhden hirven kaatolupaa seuran hirvikiintiöstä. Kemi Oy:n johtoporras pääsi hirven pyyntiin Hannun johdolla. Seuran hirvikiintiö vakiintuikin pitkäksi aikaa kahteentoista aikuiseen hirveen ja kuuteen vasaan.
Hannu pani töpinäksi luvan hakemiseen savikiekkoradan rakentamiselle. Rahaa hankkeelle hommattiin puolentoista hirven myynnillä ja johtokunnan allekirjoittamalla 15 000 mk lainan otolla. Savikiekkorata automaattiheittimineen valmistui 1991. Seuran majan pirtti sai uuden ilmeen pintaremontilla. 37 vuotta jatkunut Suomen Metsästäjäliiton jäsenyys sanottiin irti, kun liiton kilpailuihin ei ollut halukkaita osallistujia ja jäsenmaksun maksaminen katsottiin tarpeettomaksi. Hirvikiintiön lisääntyessä hirventaljoille rakennettiin suojakatos.
Taljojen myynnin on hoitanut Sulo Kiemunki. Sulon ja Aunen toimesta talonmiehen tehtävät ovat hoituneet pyyteettömästi. Majan avain on ollut heidän hallussa ja valvonnassa. Sulo on aurannut ja lanannut majalle johtavan tien vuodesta toiseen. Ensimmäiset saksalaiset hirven pyytäjät pääsivät mukaan syksyllä 1994.
Hannu Salmelan lähdettyä jatkamaan opiskelua, seuran johtoon valittiin Esko Arvola 1995, sihteerinä jatkoi Kari Välikangas. Seura nimesi ensimmäiset kunniajäsenet 1995. Kunniajäsenkirjan saivat Toivo Hiltunen ja Aake Ahvenainen. Pelkosenniemen Sotaveteraanien anomukseen saada yksi hirvi talouden tukemiseen kultakin seuralta vuorollaan, suostuttiin. Ensimmäinen veteraanien hirvi kaadettiin 1996 niemen seuran toimesta. Niemen seura on uskollisesti vuorollaan hirven lahjoittanut, joka veteraanien puolesta on kiitollisuudella mainittu.
Jarmo Nikka valittiin sihteeriksi vuoden 1997 alusta. Hirvikiintiöissä siirryttiin seurojen yhteishakemukseen. Riistakolmiolaskenta aloitettiin ja laskentaa on suoritettu joka vuosi. Seuran majan vedensaanti helpottui, kun Lapin Porakaivo Oy teki porakaivon, ja vesi alkoi juosta hanasta kaivon kannelle. EU-rahoituksella valmistui tulistelukatos seuran majan pihalle. Hanhikarnevaalit ja koiranäyttely järjestettiin 1996.
Jouni Autioniemi valittiin seuran puheenjohtajaksi ja Niina Pyhäjärvi sihteeriksi vuonna 2001. Kunniajäseniksi nimettiin Aarne Pesonen, Ilmari Lahtela ja Matti Hulkko. Seuran hirvikiintiö nousi vuosi vuodelta. Kiintiö oli vuonna 2003 jo 47 hirviä ja jäsenmäärä 284 henkeä. Niina Pyhäjärven toimesta naisetkin aloittivat hirvien pyynnin. Naiset antoivat mahdollisuuden vieraileville naismetsästäjille päästä mukaan metsästämään. Vieraita olikin muutamana vuotena mukana ja kaatoja tuli.
Kauko Kokkaret valittiin sihteeriksi vuonna 2004. Samana vuonna majan ikkunat uusittiin, nylkyvajaa kunnostettiin ja varustettiin nylkylaitteella. Seuraavat hankinnat olivat mönkijä ja peräkärry. Kunniajäseneksi vanhenivat ja kunniakirjan ansaitusti saivat Mauri Hiltunen ja Esko Nikka. Hirvikiintiö nousi 67 hirveen, kaikki kaatuivat. Nylkyvajassa tehtiin perusteellinen remontti. Lattian pinnoite uusittiin, seinät pellitettiin, kylmiö rakennettiin ja varustettiin kunnalta lahjaksi saadulla kylmäkoneistolla.
Jarmo Nikan vuoro tuli jatkaa puheenjohtajana vuonna 2006. Jarmo aloittikin luottamustehtävän hoitamisen rivakasti tekemällä avustushakemuksen TE- keskukselle majan täydellistä remonttia varten. Rahoituksen järjestyttyä vuonna 2007, maja varustettiin nykyvaatimukset täyttävällä kunnallistekniikalla. Hankittiin vuolukivitakka, keittiökalusteet ja uusittiin pirtin ja kamarin sisustusta. Rakennettiin uusi ulkovessa ja toinen halkovaja. Myös saunaa remontoitiin.
Nuolukiviä on levitetty maastoon 50 kpl, riistapeltoja tehty yhdeksän, yht. 3,5 ha, jokainen vuosi. Seura on osallistunut kirkonkylällä järjestettyihin tapahtumiin yhdessä kyläyhdistyksen ja Lionien kanssa. Hirvikiintiö on ollut kuusikymmentä hirveä, pyynnin johtajana on toiminut Vesa Aho. Hirvenruhoja myytiin remonttikulujen peittämiseksi 10 894,00 eurolla. Talousarvio on tälle vuodelle 21 650,00 euroa.
Tänä juhlapäivänä voimme paitsi onnitella itseämme myös kiittää teitä, arvon vieraat, kun olette saapuneet kunnioittamaan Pelkosenniemen Metsästysseuran 50-vuotisjuhlaa.
Pelkosenniemellä 30.06.2008
Matti Hulkko